Info Akselin etusivulle MuistotNokia
NokianvirtaYhteisöTuotteetOmistajat
VAPAA-AIKA | TEATTERIT | MUSIIKKI | URHEILU | JUHLAT | KOKOONTUMISPAIKAT | VPK | KANSANSIVISTYS
Työven Teatterin
vaiheita
 Elokuvateatterit


Elokuvateatterit

Nokian ensimmäiset elokuvaesitykset järjestettiin 1909 työväentalolla. 1913 työväenyhdistys vuokrasi juhlasalinsa määräajaksi Työkansan Elävienkuvien teatterille, jolla oli kolme näytöstä viikossa. Toiminta oli kuitenkin kannattamatonta ja ajoi yhtiön vararikkoon. Työväenyhdistys yritti jatkaa elokuvaesityksiä, mutta elokuvakoneet päätettiin lopulta myydä vuonna 1916.

1923 Teatteri Harjun 200-paikkaisessa salissa alettiin esittää "eläviä kuvia." Mykkäfilmien säestysmusiikista vastasi erillinen orkesteri. Esityksissä jouduttiin pitämään väliaikoja, sillä käytössä ei ollut kuin yksi projektori. Teatteri Harjun omistivat Nestori, Eemeli ja Aleksi Salminen sekä Rudolf Vuorinen.

Teatteri Harjulle ilmestyi kilpailija 1925, joka oli nimeltään Nokian Uudet Elävät Kuvat. Se järjesti elokuvanäytäntöjä Seurahuoneella. Yritys kaatui kuitenkin pulavuosiin, joten Teatteri Harju jatkoi Nokian ainoana elokuvateatterina, nyt Aleksi Salmisen omistuksessa.

Salmisen liiketalot Harjulla.

Ensimmäiset äänielokuvat esitettiin Nokialla 1933. Vanhaa teatterirakennusta laajennettiin vuonna 1936. Tässä uudessa ja nykyaikaisessa, arkkitehti Väinämö Killisen suunnittelemassa Kino-Harjussa oli peräti 383 paikkaa.

Jatkosodan jälkeen Nokialle perustettiin elokuvateatteri Aula. Kino-Harjussa näytännöt loppuivat 1960-luvun lopulla, kun teatteri jäi keskustan muutostöiden alle. Aula suljettiin 1980, jolloin Nokia jäi ilman teatteria. Kauppiastavaratalo Harju-Centeriin valmistui kolmisalinen elokuvateatteri 1980-luvun lopulla. Toimintaa ylläpidettiin vuoroin yksityisin, kaupungin ja kannatusyhdistyksen voimin, mutta nokialaiset eivät enää innostuneet elokuvissakäynnistä omalla paikkakunnalla.